torstai 17. heinäkuuta 2014

HOME SWEET HOME

Pahoittelut pitkästä bloggailu tauosta, mutta elämässä tapahtui jälleen kerran suuria muutoksia! Joten nyt päivitystä jo monelle tietoon tulleesta kotiin muutosta.  Tällä hetkellä ollaan jo koko porukka kotona Suomessa. 

Kotiin lähdöstä päätettiin nopeasti kun saimme tiedon, että minun viisumi hakemukseeni tulisi suuria mutkia matkaan ja päätimme sitten valita helpomman tien ja palata Suomeen. Valinta oli helppo! Vaikka oli Florida ihanan lämmin ja mukava paikka, silti mikään ei voita kotia. 

Niinkuin lähtö tammikuussa Suomesta Floridaan, niin myös nyt päätimme lisätä jännitystä varaamalla lennot viikon varoitus ajalla...... Taidetaan tykätä paniikkitilanteista ja niitä sitten tulikin! 

Lensimme West Palm Beachin lentokentältä New Yorkin JFK:lle tiistai aamuna 8. heinäkuuta. Siellä huonojen keliolosuhteiden vuoksi jouduimme odottelemaan noin 12 tuntia. Koiran kanssa tälläiset odottelut eivät ole mukavia ja lopulta jouduimmekin poistumaan lentokentältä Lucaa ulkoiluttamaan. Mutta vihdoin noin puolen päivän odottelun jälkeen pääsimme lähtemään kohti Kööppenhaminaa ja sieltä sitten kohti Helsinkiä.

                                       
Pakkaaminen oli taas vaihteeks täysi kaaos.. Tuntui siltä, että tavara vain lisääntyi, vaikka sitä yritti pakata laukkuihin. Huonekalut olivatkin vuokrafirmasta joten ne tultiin hakemaan ja meille jäi sitten enää kaikki käyttötavarat mistä piti päästä eroon. Päädyimme antamaan kaikki Tompan treenikaverille ja hänen perheelleen. Ja olihan se mukava antaa ne jollekkin eikä heittää kaikkea roskiin. 





Luca jälleen kerran oli kuin ammattilainen lentokentällä sekä lennolla. Ei haukkumista, vinkumista tai muutakaan venkoilua. Hänellä taisikin olla lentokoneen paras paikka kun pääsi makuulle..  Ja vaikka JFK:n lentokenttä oli todella ruuhkainen ja Luca yleensä todella herkkäuninen, niin siellä hän vain kuorsasi eikä välittänyt hälinästä.




Kööpenhamina Helsinki välisellä lennolla oltiin jo niin lähellä kotia, että fiilis oli hyvä vaikka oltiinkin matkustettu jo yli vuorokausi. 





Kokemuksena reissua en vaihtaisi mistään hinnasta, vaikka ei kaikki asiat siellä niin putkeen menneetkään. Ja aivan varmasti ikävä tulee jossain vaiheessa (viimeistään talvella, kun täällä on pakkasta...) Mutta elämä jatkuu nyt Suomessa, enkä nyt ainakaan tunne katkeruutta viisumin saamisen hankaluudesta ja muista ongelmista mitä kohtasimme loppuaikoina. Ja niinkuin Tomppakin on haastatteluissaan sanonut, niin varmasti menemme vielä takaisin :)